Lapsuuden rakentajat alueellinen oppimisverkosto

Alueellinen oppimisverkosto on vuonna 2020 alkanut lasten ja perheiden sujuvan arjen kehittämisen aloite. Tavoitteena on mahdollisimman hyvin yhteen toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kasvatuksen ja koulutuksen organisaatiot. Yhteisövaikuttavuus-ajatteluun perustuva oppimisverkosto tukee kehittämistyötä ja tarjoaa mahdollisuuden vertaisoppimiseen mukana olevien alueiden välillä.

Tällä sivulla voit tutustua oppimisverkostoon tarkemmin. Sivu täydentyy kehittämistyön edetessä.

Lyhyesti

Kehittämisen osa-alueet

Alueet ja roolit

Opi lisää

Oppimisverkosto lyhyesti

Edistämme paikallisten, sujuvaa arkea tukevien toimintamallien kehittämistä laajalla toimijoiden yhteiseen päämäärään sitoutuneella yhteistyöllä, paikallisista tarpeista lähtien ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Alueellinen oppimisverkosto tukee kehittämistä sekä siitä oppimista vahvistamalla myös jatkuvan tutkimuksen rakenteita alueellisesti.

Alueellisen oppimisverkoston toiminta käynnistyi syksyllä 2020 neljällä eri alueella, joiden lapsiperhepalveluiden kehittäminen jo nykyisellään pohjautuu lasten kehitysympäristöjen ja palveluiden yhteistoimintaan Lapset puheeksi -menetelmää hyödyntäen.

Mukana olevat alueet:

Oulun kaupunki: Kaakkuri ja Tuira
Tampereen kaupunki: Koillinen alue
Pohjois-Karjala: Siun Sote
Keski-Pohjanmaa: Soite

Alueellista oppimisverkostoa kehittää Itla ja Oulun yliopisto yhteistyössä pilottialueiden kanssa.

Lue lisää Lapset puheeksi -menetelmästä MIELI ry:n sivulta

Tulevat tapahtumat

Kaikki tapahtumat

Kehittämisen osa-alueet

Moni lapsi ja nuori kohtaa elämässään tilanteita, jotka haastavat arkea. Vaikka arki horjuu, sitä on mahdollista tukea monin tavoin. Pärjäävyys rakentuu arjessa, yksilön ja hänen ympäristönsa välisessä vuorovaikutuksessa. Siksi monilla lapsen, nuoren tai perheen elämää koskettavilla palveluilla ja toimijoilla on myös mahdollisuus tukea sitä omassa toiminnassaan.

Alueellisen oppimisverkoston toiminta jakautuu neljään eri kokonaisuuteen A-D. Näistä kolme ensimmäistä (A, B, C) tähtäävät muutokseen lapsen, nuoren tai lapsiperheen elämää koskettavien palveluiden ja muiden organisaatioiden toiminnassa. Ne ovat tapoja vahvistaa pärjäävyyslähtöistä toimintaa. Alueilla tehtävän kehittämistyön painopisteet vaihtelevat A-C osioiden välillä. Kehittämisen neljäs osa-alue (D) puolestaan keskittyy kysymykseen miten kehittämistyötä tehdään, organisoidaan ja miten siitä opitaan jatkuvasti. Sen taustalla vaikuttaa systeemiteoreettinen ja yhteisövaikuttavuus-ajattelu.

Oppimisverkoston teoria muutoksesta lähtee ajatuksesta, että systeemi uudistuu sisältä päin. Siksi kaikki verkostossa tapahtuva toiminta – tutkimus, vertaisoppiminen sekä teoria-, kokemustieto ja vertikaalinen tuki – pyritään rakentamaan paikallisista tarpeista lähtien ja vahvistamaan paikallisia kyvykkyyksiä ja osaamista. Samaan aikaan uudistumisessa on tärkeää altistaa oma työ ulkopuolisille vaikutteille. Tähän tarpeeseen vastaa verkoston alueiden välinen oppiminen sekä tuen rakenne.

Tarkemmat kuvaukset osa-alueista tulossa pian.

A

Kehitysympäristöjen ja palveluiden yhteistoiminta

Lapset puheeksi -palvelumallin soveltaminen ja kehittäminen alueilla.

B

Toiminnalliset, osallisuuteen kutsuvat yhteisöt

Harrastamisen Suomen mallin soveltaminen.

C

Lapsiperheiden palveluiden tarpeen ennakointi

Työkalu paikallisen lapsiperhepalveluiden johtamisen avuksi. Hyödyntää paikallista tietoa riski- ja pärjäävyystekijöistä lasten kasvuympäristössä.

D

Taustatuki ja oppimisverkoston kokonaisuus

Kehittämistyön tukirakenne. Paikallisen ja kansallisen tason linkittäminen ja paikallisiin kysymyksiin pureutuva tutkimus.

Oppimisverkoston alueet ja toimijoiden roolit

Pilottivaiheeseen vuosille 2020-2022 on valittu mukaan kahdesta suuresta kaupungista yksittäiset palvelualueet: Tampereelta Koillinen alue (noin 39 000 asukasta), Oulusta Kaakkuri (15 000 asukasta) sekä hiljattain mukaan tullut Tuira (noin 60 000 asukasta). Lisäksi pilotissa on kaksi maakuntaa: Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhden toimijan kautta kummassakin. Keski-Pohjanmaalla Soite-kuntayhtymässä on 10 jäsenkuntaa ja yhteenlaskettu väestöpohja noin 78 000. Pohjois-Karjalassa Siun sote järjestää palvelut noin 166 400 asukkaalle 13 kunnan alueella.

Itla vastaa osaltaan alueellisen oppimisverkoston toiminnasta, ylläpitämisestä sekä rahoittamisesta. Alueella tapahtuvasta kehittämistyötä vastaavat alueen toimijat itse. Itla ja Oulun yliopisto ovat alueiden tukena kehittämistyössä. Paikallisen kehittämisen kokonaisuudet rakentuvat alueilla jo meneillään olevaan lapsiperhepalveluiden kehittämiseen. Siksi myös kehittämisen kokonaisuuksien painotukset voivat vaihdella eri alueiden paikallisista tarpeista ja aiemmasta kehittämistyöstä johtuen. Pilottivaiheessa kerätään aktiivisesti oppeja, joiden avulla toimintamallia kehitetään edelleen. Tulevaisuudessa toiminnan tavoitteena on luoda alusta ja malli lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen.