Materiaalipankki

Materiaalipankkiin kerätään kaikille avointa kiinnostavaa materiaalia pärjäävyydestä, yhteisövaikuttavuudesta ja alueellisesta oppimisverkostosta.

Pärjäävyys

Resilience Research Centre  – Kanadalainen tutkimusorganisaatio

Lapset puheeksi  – Tietoa Lapset puheeksi -menetelmästä MIELI ry:n sivuilla

Tallenne Bitta Söderblomin luennosta Miksi pärjäävyyslähtöinen työskentely? — osa 1 ja osa 2. Alueellisen oppimisverkoston jäsenille tarjottiin keväällä 2021 neljä samansisältöistä luentoa pärjäävyydestä.

Tallenne Bitta Söderblomin ruotsinkielisestä luennosta Varför ett resiliensbaserat närmandesätt?
-svenskspråkig föreläsning under våren 2021 — osa 1 ja osa 2

Yhteisövaikuttavuus

Collective Impact

Season 1, Ep. 8

The guests of November episode of Itla’s podcast series are collective impact specialist Paul Schmitz from the US and Itla’s director of development Marika Tammeaid. They discuss the role leadership plays in supporting collective impact initiatives and building trust and share what they have learned about what makes collective impact work well. This episode is in English.
Lue lisää podcastista Itlan sivuilta

Yhteisövaikuttavuus

Season 1, Ep. 2

Miten lähiyhteisöt saadaan valjastettua lasten ja nuorten hyvän kasvun tueksi? Entä miten mallia voisi hyödyntää kun korona-rajoitteita puretaan? Lapsuuden rakentajat -podcastin toisessa jaksossa aiheesta keskustelevat työelämäprofessori Mika Niemelä Oulun yliopistosta ja sosiaalineuvos Hannu Kallunki Raahesta.  Jakson on toimittanut Sanna Ra.
Lue lisää podcastista Itlan sivuilta

BOOTCAMP I
2.10.2020

Tarvittavien muutosten, yhteisten mittareiden määrittäminen yhteiskehittäen

 Collective Impact: Collaboration for Population and Systems Change

BOOTCAMP II
12.10.2020

Funding and Collective Impact

Yksityinen pääoma, verovarat ja verkostohankkeet

Yhteinen keskustelu ja teot yhteisövaikutuksen perustana – Kaakkurin malli

Yksityinen pääoma, verovarat ja verkostohankkeet

Yhteisövaikuttavuus lapsiperhepalveluiden integraation tukena -tilaisuuden puheenvuorot 18.8.2021

Yhteisövaikuttavuuden tutkimus Suomessa

 Yhteisövaikuttavuus palveluintegraation tukena

Yhteisövaikuttavuus ja hyvinvointialueet

Alueellinen oppimisverkosto

Havainnot, ilmiöt ja aloitteet – paikallisuus kansallisen kehittämisen lähtökohdaksi

Season 3, Ep. 23

Lapsuuden rakentajat podcastin 23. jakson aiheena on alueellisen oppimisverkoston toiminta. Miten havaintojen, ilmiöiden ja indikaattorien yhdistäminen näkyy tällä hetkellä alueilla? Onko lasten ja perheiden palveluiden kehittämisessä suunta pois valtakunnallisista hankkeista? Aiheesta keskustelevat työelämäprofessori Mika Niemelä Oulun yliopistosta ja kehitysjohtaja Tiina Ristikari Itlasta. Podcastin on toimittanut Sanna Ra.

Alueellinen oppimisverkosto

Season 2, Ep. 12

Alueellisen oppimisverkoston toiminta käynnistyi neljällä eri alueella syksyllä 2020. Saadaanko sitä kautta parannettua lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja pärjäävyyttä? Itlan Lapsuuden rakentajat podcastin 12. jaksossa aiheesta keskustelevat ylilääkäri Sanni Penttilä Siun Sotesta sekä työelämäprofessori Mika Niemelä Oulun yliopistosta. Podcastin on toimittanut Sanna Ra.

Kaakkuri-pilotissa monialainen yhteistoiminta lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukena

Oulun kaupungin Kaakkuri-pilotti, verkostotyön toimintamallin yhteiskehittäminen, palkittiin vuonna 2019 Itlan Lapsuuden rakentajat haastekilpailun parhaana suomalaisena ”Islannin mallina”.

Lasten aggressiivinen käyttäytyminen – Ilmiön systeemisestä ymmärryksestä toimenpidesuunnitelmaan

Oona Palosaari, kehittäjätyöntekijä, Soite
Lapsuuden rakentajat alueellisen oppimisverkoston päivät 17.–18.11.2021

Havainnoista tiedolla johtamiseen – Tilannehuone-prototyypin esittely

Jussi Pyykkönen, asiantuntija, PTCServices Oy
Lapsuuden rakentajat alueellisen oppimisverkoston päivät 17.–18.11.2021

Järjestövarikko – järjestöt lapsiperheiden palveluissa. Alueellisen oppimisverkoston verkostopäivät 5.–6.4.2022.

Videolla Auta Lasta ry:n Järjestövarikon järjestökoordinaattori Anni Leskinen kertoo Järjestövarikosta. Haastattelijana projektikoordinaattori Venla Ritola Itlasta.

Miten säilyttää punainen lanka monen toimijan yhteisessä työssä?  Alueellisen oppimisverkoston verkostopäivät 5.–6.4.2022

Oulun yliopiston työelämäprofessorin Mika Niemelän luento monen toimijan yhteistyöstä.

Mistä Lapsuuden rakentajat alueellisessa oppimisverkostossa on kyse?

Videolla alueellisen oppimisverkoston toimijat ylilääkäri Sanni Penttilä Siun sotesta ja palvelupäällikkö Tuula Takalo Oulusta, kehitysjohtaja Tiina Ristikari Itlasta ja työelämäprofessori Mika Niemelä Oulun yliopistosta kertovat alueellisesta oppimisverkostosta.

Harrastukset, vertaiset ja osallisuus – Verkostopäivät 5/2021

Vastaava tutkija Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusseuralta luennoi nuorten kohtaamisesta ja osallisuudesta.

Ilmiöt, aloitteet ja rakenteet – Systeemin sisältäpäin tapahtuva kehittäminen

Mika Niemelä, työelämäprofessori, Oulun yliopisto
Lapsuuden rakentajat alueellisen oppimisverkoston päivät 17.–18.11.2021

Näyttöön perustuvat menetelmät käytöshäiriöiden ehkäisyssä

Marjo Kurki, erikoistutkija, Itla
Lapsuuden rakentajat alueellisen oppimisverkoston päivät 17.–18.11.2021

Alueellisen oppimisverkoston päivät toukokuu 2021

Alueellisen oppimisverkoston päivät 5.-6.5.2021 ohjelma

Alueellisen oppimisverkoston päivät marraskuu 2021

Alueellisen oppimisverkoston päivät 17.-18.11.2021 ohjelma

Johtamisen muutos lasten pärjäävyyttä tukevien toimintamallien kehittämisessä ja käyttöön ottamisessa

Koonti kevään 2021 aikana toteutetun virtuaalisen johtamiskoulutusohjelman luentomateriaaleista, sekä muutamia harjoituksia oman työn kehittämiseen.
(PDF-tiedosto vieressä olevan linkin takana.)
Koulutuksen toteutuksesta on vastannut Itlan kehitysjohtaja Marika Tammeaid.

Collective Impact -podcast

The guests of November episode of Itla’s podcast series are collective impact specialist Paul Schmitz from the US and Itla’s director of development Marika Tammeaid. They discuss the role leadership plays in supporting collective impact initiatives and building trust and share what they have learned about what makes collective impact work well.

This episode is in English.

Sisältäpäin lähtevä muutos lapsi- ja perhepalveluissa, mitä on AO-työ?

 

Alueellinen oppimisverkosto on Itlan, Oulun yliopiston ja alueellisessa oppimisverkostossa mukana olevien alueiden vuonna 2020 yhteistyönä alkanut lasten ja perheiden sujuvaa arkea ja pärjäävyyden vahvistamista tukeva aloite. Alueellisessa oppimisverkostossa edistetään paikallisista lähtökohdista nousevia toimintamallien kehittämistä – vertaisoppimalla, tukemalla ja jakamalla.  Alueellisen oppimisverkoston taustalla on yhteisövaikuttavuuden viitekehys.  

Yhteisövaikuttavuus on ylisektoraalista systeemistä toimintaa, jossa muutos kehittämiseen ja yhteistyöhön lähtee systeemin sisältä. Yhteisövaikuttavuudella voidaan ratkaista kompleksisia haasteita, esimerkiksi lapsien ja perheiden pärjäävyyden ja hyvinvoinnin oikeanaikaisessa tukemisessa. Yhteisövaikuttavuuden edellytyksinä on, että toimijoilla on yhteisesti asetetut tavoitteet, työ perustuu jatkuvaan kommunikointiin ja monialaisen työn sisällä eri osa-alueet vahvistavat toisiaan. Yhteisen työn etenemisestä saadaan havaintoja jaetuilla mittareilla. Taustatukiorganisaatio vahvistaa ja tukee alueellista yhteisövaikuttavuustyötä.  

Sisältäpäin lähtevän muutoksen kannalta keskeistä on, että yhteisö, esimerkiksi palveluorganisaatio tai yhteistyöverkosto, tulee mahdollisimman tietoiseksi omista tarpeistaan. Esitämme, että tietoiseksi tulemista voidaan tavoitella havainto-analyysi-ilmiö-aloite-havainto -kehän kautta. 

Havainnot tutkimuksen ja kehittämisen tukena 

Havainnot lasten ja perheiden tarpeista sekä heidän kanssaan tehtävän työn ääreltä ovat keskeisiä muutoksen mahdollistajia. Jaamme havainnot kahteen luokkaan: ensimmäisenä ovat havainnot, jotka antavat palautetta siitä kehittämistyöstä, mitä olemme parhaillaan tekemässä.  Tämä palaute koskee esimerkiksi uuden kehitetyn palvelurakenteen toimintaa. Miten se toimii lasten ja perheiden sekä työntekijöiden kannalta ja millaisia ovat sen vaikutukset arjessa? Toinen havaintoluokka on se, joka kertoo mahdollisesti tulevaisuudessa lasten ja perheiden elämään ja palvelutarpeeseen liittyvistä asioista. Näillä havainnoilla ei näytä ensi katsomalta olevan mitään tekemistä olemassa olevan tai kehitetyn palvelurakenteen kannalta.

Tätä näennäisesti asiaankuulumattoman tiedon keräämistä ja analyysia, niin sanottua entropiaosaamista, muun muassa Ståhle ja Kuosa (2009) pitävät yhteisön uudistumisen kannalta keskeisenä. Lämpöopista lainattua entropian  käsitettä (suomeksi haje) (Niiniluoto 1996) hyödynnetään monitieteisesti, ja se liitetään yhteydestä riippuen systeemissä olevaan informaatioon. Tätä epäjärjestyksestä kertovaa tietoa pidetään toiminnan kannalta niin sanottuna ylijäämätietona, jota nykyinen yhteisö (systeemi) ei voi hyödyntää. Aika lisää epäjärjestystä ja nykyiset rakenteet rapautuvat ajan vaikutuksesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta tämä voisi tarkoittaa sitä, että maailma luotujen rakenteiden ympärillä muuttuu ja ajan paine rakenteen muutosta kohtaan kasvaa.  

Aikoinaan lasten tarkka punnitseminen oli perusteltua neuvoloissa sen vuoksi, että aliravitsemuksen vaara oli ilmeinen. Tämän rakenteen merkitys on muuttunut, kun väestön keskuudessa muun muassa mielenterveyden tarpeet ovat nousseet ravinnon tarpeen rinnalle. Mielenterveyteen liittyvä tieto ei palvele alipainon tunnistamiseen luotua rakennetta. Sen sijaan mielenterveyteenkin liittyvissä so. epäjärjestykseen liittyvissä havainnoissa on ainekset seuraavaan ilmiöön. Jos tätä tietoa voidaan ajoissa hyödyntää, voidaan uusiin ilmiöihin reagoida parhaimmillaan ennakoivasti. Kun voidaan kerätä tarpeeksi havaintoja kulkijoiden tarpeista valita tiettyjä reittejä kuljettavakseen, voidaan ennakoida huomisen polkujen muodostumista. 

On selvää, että tarvittavien havaintojen määrä, mukaan lukien nykyiseen rakenteeseen tarvittavien ja mahdollisten tulevien tarpeiden, on suuri. Havaintojen kerääminen on järkevää siksi joukkoistaa.

Kun kiinnostuksen kohteena on lasten ja perheiden hyvinvointi, lasten ja perheiden sekä heidän kanssaan työskentelevien havainnot arjesta, on tärkeää kerätä havaintoja ajankohtaisesti ja laajasti. Kerääminen olisi toteutettava paljon tehokkaammin, kuin mitä nykyisellään teemme erillisten palaute- ja muiden kyselyjen avulla. Tarvitsemme havaintojen kokoamiseen säännöllisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat havaintojen karttumisen. Kumuloituva tietoaineisto auttaa myös näkemään, vaihtelevatko havainnot ajan mittaan. Tätä tavoittelemme AO-verkostossa Tilannehuone-sovelluksella, jonka kehittäminen on juuri työn alla.  

Kun yhteisöt kokoavat yhteen suuren määrän havaintoja väestön ja työn arjesta, on tärkeää pystyä analysoimaan ne. Jaamme analyysin kahteen osaan. Aluksi on keskeistä käsitellä kertyneitä havaintoja niin, että on mahdollista tunnistaa ilmiöitä. Esimerkiksi keskeisten toimijoiden yhteisten vuoropuhelujen kautta voidaan luoda havainnoista skenaarioita, jotka kertovat lasten ja perheiden tarpeista palveluille. Muodostuvat ilmiöt voivat kertoa kipukohdista, mutta myös erityisesti lasten ja perheiden elämää kannattelevista asioista. Toinen osa koskee olemassa olevien indikaattorien tarkastelua muodostettujen ilmiöiden pohjalta. Keskeistä on kysyä, mitkä indikaattorit liittyvät muodostamiimme ilmiöihin? Mitä laajemmin ja osuvammin löydämme ilmiöiden kannalta keskeiset indikaattorit, sitä selkeämmäksi maisema ilmiön ympärillä muodostuu. Indikaattorien ajallinen tarkastelu on erityisen tärkeää. Kysymys siitä, miten tähän ilmiöön liittyvä indikaattori on käyttäytynyt viimeisen viiden–kymmenen vuoden aikana on keskeinen. Vuosien aikana noussut myrsky keikuttaa todennäköisemmin venettä myös tulevaisuudessa. Tai laskeva käyrä voi kertoa ilmiön hiipumisesta. 

AO-verkoston alueilla havaintojen, ilmiöiden ja indikaattorien yhdistäminen on hyvässä vauhdissa. Esimerkkinä tästä voi mainita Pohjois-Karjalan Siun sote kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasrekisterit, jotka pitävät sisällään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon informaatiota.  Oulun yliopiston ja Siun soten välille solmittavan tutkimusyhteistyön kautta voidaan rekisteritietoon pohjautuvaa akateemista tutkimusta suunnata ilmiöpohjaisen kehittämistyön tukemiseksi. Tässä keskeistä on se, että paikalliset toimijat osaavat kysyä asioita arkisiin havaintoihinsa perustuen. Tampereen kaupungin kanssa puolestaan kehitämme Tilannehuone-sovellusta mahdollisimman käyttäjälähtöiseksi havaintojen keräämisen joukkoistamisen mahdollistamiseksi.

Hankekehittämisestä paikallisiin aloitteisiin ja sisältäpäin lähtevään muutokseen 

Edellä kuvatun mukaisesti yhteisö osoittaa sisältäpäin niitä aiheita, jotka ovat sen kannalta keskeisiä. Kun näiden yhdessä tunnistettujen ilmiöiden suhteen aletaan toimia, voidaan ilmiöistä muodostaa toiminnallisia yhteisövaikuttavuuden (Ristikari ym. 2021) aloitteita. Tällä tarkoitamme sitä, että keskeiset toimijat asettavat yhdessä tavoitteen aloitteen eteenpäin viemiseksi, asettavat yhteiset mittarit edistymisen tunnistamiseksi, toimijat korjaavat yhdessä suuntaan tarpeen mukaan, he käyvät työhön liittyvää keskinäistä vuoropuhelua sekä hankkivat tarvittavat resurssit aloitteen toteuttamiseksi. Kun tämä rakenne on saatu toimimaan, tehdään käynnistetystä toiminnasta havaintoja ja koetetaan ymmärtää ympärillä olevaa kohinaa ennakoiden uusia ilmiöitä.  

Sisältäpäin uudistumisen dynamiikka nostaa esille uusia aiheita, joihin voidaan myös yhteisön ulkopuolelta kiinnittyä. Tämä on ajattelussamme se kohta, joka voi muuttaa maassamme tavaksi tulleen hankekehittämisen.  

Hankkeissa perinteisesti pyritään juurruttamaan uusi käytäntö yhteisöön esimerkiksi valtakunnallisen ohjauksen avulla. Tämä yhteisöön ulkoapäin vaikuttamisen yritys on osoittautunut, tekemämme katsauksen mukaan, lähihistorian valossa vaikeaksi toteuttaa tuloksekkaasti (Virtanen ym.). Paikallisten yhteisöjen toimijoiden mukaan saamista on alettu korostaa. Nähdäksemme pelkkä paikallisten toimijoiden mukaan saaminen valtakunnallisiin hankkeisiin ei ole riittävää, vaan kehittämisen rakenne tulee muuttaa kokonaan. Tai tarkemmin – kehittämisen toteutuksen suunta täytyy muuttaa päinvastaiseksi. Sen sijaan, että kehittäminen noudattelee alueille implementoitavia politiikkaohjelmia, tulee tarpeiden virta käydä alueilta ulospäin yhteisiin resursseihin, kuten rahoitukseen, tutkimukseen ja kehittämisen tukeen. Alueilta nousevia ideoita koetellaan yhdessä edellä mainittujen resursseista vastaavien kanssa, ja kun päätetään lähteä liikkeelle ideoista, tehdään yhteisövaikuttavuuden eli arjen työn, kehittämisen ja tutkimuksen aloitteita. Näin esimerkiksi hyvinvointialueen kipukohtia ovat ratkaisemassa muun muassa paikalliset arjen työtä tekevät ja tutkijat paikallisesta yliopistosta. Myös valtionhallinnon kehittämisrahat menevät suoraan kohteeseen, aiempien projektiorganisaatioiden rakentamisen sijaan. Saatuja tuloksia voidaan mitata, ja jatkotarpeita nostaa esille opitun aloitteen pohjalta muun muassa toteutetun tutkimuksen perusteella.

Mika Niemelä
työelämäprofessori, Oulun yliopisto

Tiina Ristikari
kehitysjohtaja, Itla

Bitta Söderblom
sosiaalityöntekijä ja -psykologi, varhaiskasvatuksen opettaja, Tlp-kouluttaja

Mari Hirvonen
asiantuntija, Itla

Venla Ritola
projektikoordinaattori, Itla

Teksti julkaistu alunperin Itlan blogissa 26.1.2022.