Yhteisövaikuttavuus
(Collective Impact)
Yhteisövaikuttavuus on kehittämisen viitekehys, joka on suunniteltu erityisesti systeemisten haasteiden parissa työskentelyyn. Viitekehystä on hyödynnetty paljon sosiaalisten haasteiden parissa, mutta sitä voidaan soveltaa myös muilla aloilla.
Tältä sivulta löydät kootusti tietoa yhteisövaikuttavuudesta. Sivu päivittyy.
Mitä on yhteisövaikuttavuus?
Yhteisövaikuttavuus on viitekehys, jonka avulla systeemistä kehittämistä ja yhteistyötä voidaan tehdä tavoitteellisesti yhdessä toimialoista riippumatta. Viitekehystä voi soveltaa systeemisten haasteiden ratkaisemiseksi, joihin tarvitaan laaja joukko toimijoita. Tästä on esimerkkinä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja pärjäävyyden edistäminen. Itla edistää yhteisövaikuttavuus-viitekehyksen tutkimusta ja soveltamista Suomessa.
Yhteisövaikuttavuus-viitekehyksessä (Collective Impact) hyödynnetään systeemiajattelua ihmisten ja yhteiskunnan kompleksisten ja monialaista yhteistyötä vaativien ongelmien ratkaisemiseksi. Malli tarkastelee toimijoiden ja tekojen keskinäisiä riippuvuussuhteita ja vahvistaa toimijoiden yhteisen tavoitteen saavuttamiseen tarvittavia toimia.
Yhteisövaikuttavuus-viitekehyksen ovat popularisoineet John Kania ja Mark Kramer Yhdysvalloissa vuonna 2011. Kun on kyse komplekseista haasteista, kuten lasten, nuorten ja perheiden pärjäämisen vahvistaminen, on selvää, ettei ole mahdollista saavuttaa tällaisia vaikutuksia vain yhden sektorin tai yhden toimijan asemasta käsin. On pystyttävä mobilisoimaan laaja joukko lapsiperheiden arkea koskettavia sidosryhmiä ja organisaatioita työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Yhteisövaikuttavuuden viitekehys sisältää viisi toimintaperiaatetta. Niiden kaikkien pitää täyttyä, jotta toimintaa voidaan kutsua yhteisövaikuttavuudeksi. Tässä se eroaa perinteisistä yhteistyömalleista.
Katso video suomeksi, på svenska or in English
5 edellytystä
Yhteisövaikuttavuuteen pohjautuvassa työssä yhteiset tavoitteet, yhteiset arvioinnin mittarit, toisiaan vahvistavat toiminnot ja jatkuva kommunikointi ovat keskeisiä periaatteita. Monet kirjoitetut strategiat, visiot ja hankesuunnitelmat kautta historian todistavat, että ne eivät tavoitteista huolimatta elä arjessa itsestään. Periaatteiden toteutuminen vaatii erityistä tukea, huomiota ja resursseja.
Yhteisövaikuttavuuden kehittäjien John Kanian ja Mark Kramerin keskeinen havainto viitekehyksen kehittämisen taustalla oli: Vaikka laajamittainen yhteiskunnallinen muutos vaatii mittavaa, sektorit ja toimivallat ylittävää koordinaatiota, silti huomiomme keskittyy yksittäisten organisaatioiden erillisiin interventioihin. Tarvitaan siis uudenlaista ajattelua, rakennetta ja mallia, jotta saavutetaan väestötason vaikutuksia.
1.
Yhteiset tavoitteet
2.
Jaetut mittarit
3.
Toisiaan vahvistavat toiminnot
4.
Jatkuva kommunikointi
5.
Taustatukiorganisaatio
+ 8 käytännön periaatetta
Yhteisövaikuttavuus-mallissa on kyse ryhmästä eri sektoreiden avaintoimijoita, jotka ovat sitoutuneet toimimaan yhteisen tavoitteen eteen ratkaistakseen tietyn sosiaalisen ongelman tai vahvistaakseen tiettyä kehityskulkua. Tästä esimerkkinä lasten ja perheiden pärjäävyyden vahvistaminen.
Viiden välttämättömän yhteisövaikuttavuuden edellytyksen lisäksi on hyvä tarkastella myös muita elementtejä ja käytännön periaatteita, joita seuraamalla ja toteuttamalla toimijat voivat menestyksekkäästi viedä viitekehyksen käytäntöön.
- Suunnittele ja implementoi aloite siten, että oikeudenmukaisuus (equity) on etusijalla.
- Osallista yhteisön jäsenet yhteistyöhön.
- Rekrytoi ja tee yhteiskehittämistä yhdessä sektorirajat ylittävien kumppaneiden kanssa.
- Käytä dataa/tietoa toiminnan jatkuvan oppimisen ja mukauttamisen tukena.
- Kehitä ja kasvata johtajille erityisiä systeemisen johtamisen taitoja (asioiden hallinta ja johtaminen, fasilitointitaidot, kokoonkutsujan rooli).
- Keskity ohjelma- ja systeemisyysstrategioihin.
- Rakenna kulttuuri, joka vaalii ja edistää suhteiden syntymistä ja ylläpitämistä, luottamusta sekä arvostamista osallistujien välillä.
- Sovella ja muuta lähestymistapa sopivaksi paikalliseen kontekstiin.
Käytännön esimerkkejä
Suomessa
Yhteisövaikuttavuuden mallia sovelletaan Suomessa tällä hetkellä Lapsuuden rakentajat alueellisen oppimisverkoston aloitteessa. Yhteisövaikuttavuuden viitekehyksen lisäksi alueellisen oppimisverkoston toimintamalli hyödyntää myös muita systeemiteoreettisia lähestymistapoja ja oppimisen teorioita. Työ on alkanut keväällä 2020 ja on tällä hetkellä käynnistämisvaiheessa, joten malli muokkautuu ja kehittyy matkan varrella. Mallin toteutusta päivitetään kehitystyön edetessä.
Tutustu alueelliseen oppimisverkostoon >>
Maailmalla
Yhteisövaikuttavuuden mallia on kehitetty ja sovellettu pitkään ympäri maailmaa, erityisesti Yhdysvalloissa. Collective Impact Forum kokoaa yhteen esimerkkejä maailmalta.
Tutustu esimerkkeihin Collective Impact Forumin sivuilla >>
Opi lisää yhteisövaikuttavuudesta
Verkostoidu
Liity Verstaan Yhteisövaikuttavuus-keskusteluryhmään! Ryhmä on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille ja sen parissa työskenteleville. Liittyminen vaatii rekisteröitymisen.
Tutustu myös kansainväliseen Collective Impact Forumiin!
Materiaalipankki
Materiaalipankkiin kootaan yhteisövaikuttavuuteen liittyviä tutkimuksia, avointen tapahtumien esityksiä, mediasisältöä ja muuta aiheeseen liittyvää kiinnostavaa materiaalia.
Englanninkielistä tietoa löydät kattavasti Collective Impact Forumin materiaalipankista.