Alueellisen oppimisverkoston kehittämisen D-osa
Taustatuki ja oppimisverkoston kokonaisuus
Laajalla rintamalla kehittäminen vaatii koordinaatiota, tukea ja resursseja. D-osa toimii tukena ja turvana, tuottaa tutkimusta ja niin edelleen. Muokattava teksti.
Tavoite
(alla alustavia ideoita ja hahmotelmia sisällöistä, odottaa muokkaamista)
Laajalla rintamalla kehittäminen vaatii koordinaatiota, tukea ja resurssia
Yhteisövaikuttavuuteen pohjautuvassa työssä taustatukiorganisaation (backbone organization) tehtävänä on mahdollistaa käytännön ammattilaisten sujuva arki ja mutkaton yhteistyö. Keskeistä on yhteisten tavoitteiden, edistymisen mittareiden, toisiaan vahvistavien toimintojen ja jatkuvan kommunikoinnin toteutumisen tukeminen.
Nykyinen rakenne kehittämisen tukemiseen ei ole valmis, vaan kehittyy jatkuvasti kokeillen. Kokonaisuudessaan kehittämisen tuen toivotaan kuitenkin auttavan navigoimaan keskeisten haasteiden kanssa ja mahdollistamaan kehittämisen pitkäjänteisyyttä, tarkoituksenmukaista kytkeytymistä alueilla jo käynnissä olevaan muuhun kehittämiseen ja erilaisiin ryhmiin, toimintoihin ja verkostoihin sekä vaikuttavuuden tukeminen siten, että opit ja ymmärrys tekemisestä saavuttavat keskeiset sidosryhmät, toimijat sekä päättäjät. Tämä kehittämisen malli on meille kiinnostava ja sovellamme sitä lapsiperheiden pärjäävyyden vahvistamisen kontekstissa. Ajattelemme kuitenkin, että se voisi tarjota tulevaisuudessa myös uudenlaisen kehittämisen tavan muidenkin systeemisten ongelmien ratkaisuun.
Kehittäminen
Alueellisen oppimisverkoston taustatukiorganisaatio on kaksiosainen
Paikallisella tasolla Itlan rahoittamat (50% työajalla) kehittäjätyöntekijät sekä alueelliset johtoryhmät muodostavat tärkeän tuen kehittämiselle. Verkoston tasolla taustatukiorganisaatio on eri organisaatioiden; Itlan, MIELI ry:n ja Oulun yliopiston, yhteinen ponnistus. Tukitiimin eri organisaatiot tuovat erilaisia resursseja ja osaamista kehittämisen tueksi. Samalla periaatteella toimitaan myös paikallisella tasolla eli pyritään saamaan toiminnan kannalta oleelliset toimijat mukaan.
Oppimisverkoston konkretia
Oppimisverkostossa jatkuvaa kommunikointia ja yhteisesti tekemisestä oppimista raamittaa yhteinen tavoite ja kehittämisen suunta. Verkoston tapaamisissa on tietynlainen rytmi, joka on rakennettu heijastelemaan Lapset puheeksi -menetelmässä olevan toiminnallisen verkostotyön mallia. Siinä tullaan yhteen tietyin väliajoin ja avataan mitä on opittu / mitä on tehty edellisen tapaamisen jälkeen ja mikä tilanne on.
Kerran kuukaudessa tapahtuvissa kehittäjätyöntekijöiden ja AO-tiimin tapaamisissa on tarkoitus käydä vapaamuotoisempaa keskustelua, ideoida ja pallotella sekä saada työnohjauksellista tukea hyvin arkisiinkin asioihin. Kehittäjätyöntekijöiden, alueellisten johtoryhmän puheenjohtajien ja AO-tiimin tapaamisessa tavoitteena on tuoda esille ja jakaa ryhmän kesken tilannekuvaa alueilta ja nostaa keskusteluun kysymyksiä. Lisäksi on tarkoitus luoda kokonaiskuvaa siitä, mihin ollaan ryhtymässä ja mitä aiotaan tehdä ennen seuraavaa tapaamista.
Oppimisverkostopäivät puolestaan ovat noin kolme kertaa vuodessa toistuvia tapahtumia, joihin pyritään saamaan mahdollisimman laaja osallistujajoukko paikalle ajatuksella, että näissä päivissä on mahdollisuus altistua ja tulla mukaan kokemaan oppimisverkoston työtä. Paikalle pyritään saamaan alueilta kaikki, jotka voivat hyötyä keskusteluista ja työskentelystä omassa työssään osana oppimisverkostoa ja toisaalta paikallisia sidosryhmiä ja päättäjiä, jotka voivat osaltaan mahdollistaa kehittämistä ja puhua sen puolesta.
Lisäksi näiden tapaamisten ja tapahtumien välillä järjestetään alueiden tarpeiden mukaan tietoiskuja, luentoja, tapaamisia keskeisten sidosryhmien kanssa ja muuta tarvittavaa toimintaa, joka auttaa viemään työtä eteenpäin.
Oman toiminnan altistaminen ulkopuolisille näkemyksille ja vaikutteille tukee oppimista
Oppimisessa tärkeää ja keskeistä on saada ”lintuperspektiiviä” eli tukea kykyä nähdä oma tekemisensä osana isompaa systeemiä. Nähdä kuinka osat kuuluvat yhteen kokonaisuudessa ja hahmottaa paremmin kokonaisuuden toimintaa. Tätä on vaikeampaa tehdä itse, mutta toisen paikallisen kehittämiskontekstin hahmottaminen voi olla huomattavasti helpompaa. Tässä oppimisverkosto on hyvä apuväline. Samoin tutkimuksen tekeminen, koska silloin joudutaan avaamaan oma kehittäminen aiemman tieteellisen tutkimuksen valossa ja peilaamaan siihen.
Arjen toiminnoista nouseva tutkimus linkittyy kehittämiseen
Tutkimuksella on työssä iso rooli. Arkisten ratkaisujen tueksi tarvitaan tietoa erityisesti kysymyksissä, jotka ovat monimutkaisia, eikä niihin vastaaminen tapahdu arkitiedon tai olemassa olevan tutkimustiedon avulla. Paikallista kehittämistä ja tutkimusta nivotaan yhteen paikallisista tarpeista nouseviin kysymyksiin tarttumalla ja vahvistamalla alueella olevaa osaamista yhteisövaikuttavuuteen liittyvän aiheen suhteen esim. tutkijaksi pätevöityvä henkilö työskentelee aiheen parissa alueella ja/tai alueella oleva tutkimuslaitos on keskeisesti mukana tutkimuksessa.
Linkittyminen kansalliseen keskusteluun, uudistuksiin ja päätöksentekoon
Kysymyksiin pyritään löytämään vastauksia sillä tasolla, kun tarvitaan. On mahdollista, että jotkin kysymykset vaativat kansallisen tason asiantuntemusta ja linjauksia.
Siksi alueellisen oppimisverkoston työn tueksi luodaan vertikaalinen tukirakenne, joka koostuu kahdesta toisiaan tukevasta rakenteesta:
- Valtionhallinnon poikkihallinnollinen työryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja ratkaista paikallisesta kehittämisestä nousevia konkreettisia pulmia, jotka liittyvät esimerkiksi lainsäädäntöön, sen tulkintaan ja valtakunnallisiin yleisiin linjauksiin.
- Keskeisten lapsi-, nuoriso- ja perhealan toimijoiden yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on arvioida verkoston työskentelyä lasten oikeuksien näkökulmasta ja lausua verkostosta nousseista paikallisista aloitteista. Valtionhallinnon poikkihallinnollinen työryhmä käsittelee yhteistyöryhmän lausunnot ja päättää jatkotoimenpiteistä.
Rahoituksen rooli mahdollistajana (kirjoita auki)
Muu otsikko
Tutustu myös muihin kehittämisen osa-alueisiin